artikkelit
sillä korvalla:
Devialet 110 -vahvistin
ja Magico S1 -kaiuttimet
Julkaistu:
Hifimaailma 6/2013
Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa
aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut
audiokonkari poimii
kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta mielenkiintoisia tuotteita.
58
JOKSEENKIN kymmenen vuotta sitten syntyneen idean (adh . Teholuokan
mukaan nimetty 110 on sarjan
edullisin vaihtoehto. analogi/digitaali-hybridivahvistin) seurauksena pystytetty yritys, hifin sameita vesiä sittemmin
D-Premier-mallillaan parisen vuotta hämmentänyt
Devialet on ottanut kuluttajien toiveet huomioon laajentamalla tarjontansa kattavuutta, tuomalla markkinoille parikin hankintakynnystä madaltavaa versioita
maailmanvalloittajastaan, mutta onpa pariisilaispaja
muistanut superraskaan sarjan hifistejäkin. Tutkailimme
perus-Devialetia maineikkaan
amerikkalaisen kaiutinvalmistajan
Magicon hinnaston alapäästä
löytyvän S1:n myötävaikutuksella.
kuka
Jaakko
Eräpuu
on maaseudun
rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen,
yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Teholukemien mukaan nimetyt 110 ja 170 sijoittuvat D-Premieriä selvästi edullisempaan hintaluokkaan, uusi 500
heilauttaa hintapuntarin noin 25 kiloeuron asentoon.
No, paja ja paja. seuraavat toisiaan. sillä korvalla
Devialet 110 -integroitu vahvistin ja Magico S1 -kaiuttimet
Teksti: Jaakko Eräpuu Kuvat: Mauri Eronen
Virheettömiksi
viritetyt
Parisen vuotta sitten hifimaailmaa
kohauttanut Devialet on porrastanut
päivitetyn vahvistinmallistonsa
useampaan askelmaan. Jo pelkästään alkuperäisten ideoitsijoiden, P-E Calmelin ja M. Vastaavan,
hämmentävän yksimielisen hehkutuksen kohteeksi ei
ole yltänyt monikaan laite hifin historiassa.. ja ?innovatiivisin hifilaite vuosikymmeniin. Moronvallen vetämällä
Devialetin tuotekehittelyosastolla on aivokapasiteettia
25 henkilön verran, ja aivan joka puljun tuotantoa ei
myydä liki viidessäkymmenessä maassa. Globaaleja
myyntikäyriä tuskin madaltavat ne alan julkaisujen
haltioituneet kommentit, joissa ilmaisut ?maailman
paras?, ?vallankumouksellinen
Sitä on
saatavilla kahtena eri versiona, joko ilman AIR:iksi nimettyä langatonta yhteyttä (5 490 ?) äänilähteenä toimivaan tietokoneeseen tai sellaisen kera (6 590 ?).
Toiminnoiltaanhan se on kuitenkin täysiverinen ja
runsaasti prosessointivoimaa omaava monitoimivatkain, jonka uumenista löytyvät niin ad- ja da-muuntimet kuin etu- ja päätevahvistimetkin.
110 sisältää muiden Devialetien tapaan muistikorttipaikan, johon tuikatun sd-kortin ja valmistajan kotisivujen välityksellä suoritetaan laitteen konfigurointi
haluttuun kuosiin. Ainakaan
lähtötasolla.
lohkareesta louhittu metrinen paalu painaa
kokoisekseen hulppeat 43 kg.
Lippulaivoista puheen ollen, muistelen
nähneeni jossain Magicon Ultimate -kaiutinparin hinnaksi mainitun vaatimattomat 329 tuhatta taalaa. piece of cake.
Aineetonta puhtautta
Kuuntelusessioiden alkumetrit vietettiin vierailevan
kaiutintaiteilijan avustuksella. Journalistin omat laajakaista- ja vintagesovellukset saivat tällä kertaa olla lepovuorossa.
Ei muuta kun Isem-cd-kieputtimen anti Furutechin
hopeista digiletkua pitkin 110:n digiottoon 1, GT-ykköset HiDiamond-touveilla Devialetiin kiinni ja Peter
Gabrielin Live Blood soimaan. Devialetin liittimien piilotus tapahtuu ranskalaisen
tyylikkäästi, kannen
takaosaa liu?uttaen.
2. No jopas, elävän yleisön
edessä taltioidut, ison orkesterin tulkkaamat otannat
Gabrielin klassikoista soivat aineettomasti ja puhtaasti bassoja myöten. vahvistaa. Sen avulla säätyvät päälle/valmiustilaan-statuksen ohessa äänenvoimakkuus, ohjelmavalinta, kanavatasapaino, äänenvärien säätö, mykistys ja navigointi menun sivuilla.
Painokas High Tech -paalu
Maahantuojan suosiollisella avustuksella Devialet
110:n kumppaniksi rantautui amerikkalaisen Magicokaiutinvalmistamon ?halpis?, S1. Eli eipä ole säästelty tuollakaan nimenomaisella lohkolla.
S1:n spekseistä selviää, että kyseessä on keskimääräistä epäherkempi tapaus. Hienoa!
59. Kuormana S1 ei siis ole aivan
joka putkihimmelin unelma, mutta Devialet 110:lle
kuitenkin suorastaan nk. Kaiuttimen
impedanssi on 4 ohmia. Sovitusten ideat välittyvät, ja parhaimmillaan kaiuttimet tekevät sen paljonpuhutun
?katoamistempun?. Toki myös joitain raskaampi, sillä alumiini
1. Ei
hassummin suljetulla kotelolla varustetulta
kaksitiekaiuttimelta, jonka basso/keskiääninen on
seitsemäntuumainen, joskin Magicon omaa tuotantoa
ja nanoteknologiaa hyödyntävä erikoiselementti. Linjaoton saa vaihdettua tarvittaessa mm-levysoitinliitännäksi.
Devialet 110:n antotehon voi konfiguroida haluamakseen 50 ja 110 stereowatin haarukassa. Ja jos
numerot sattuvat muutenkin kiinnostamaan, valmistajan ilmoituksen mukaan laitteen signaaali/kohinasuhde on 130 dB, kaiutinlähdön impedanssi 0,001 ohmia ja säröprosentti (sekä harmonisen että keskeismodulaation) 0,0001 yksikköä.
Radiotaajuuksilla operoiva kaukosäädin komentaa
satakymppiä enempiä tähtäilemättä. Ainoa maahantuotu S1
löysi nimittäin omistajan koestusviikkojen alla, mitä
ei kaiuttimeen tutustuttuaan erityisesti ihmettele. Magico ei panosta
kaksoisjohdotukseen. Kaiuttimen diskanttikalotti on läpimitaltaan tasan tuuman, ja sen kalotti on työstetty berylliumista.
Kaiuttimen jakosuodinkomponenttien tason voisi
kiteyttää yhteen sanaan heittämällä ilmaan tuotemerkin: Mundorf. No, brandin
uskottavuudelle tuollaiset numerot
lienevät vielä enemmän eduksi kun
maininnat eksoottisten ratkaisumallien rikastamien kaiuttimien käytöstä
studiomonitoreina. Peruskortilla tilanne on seuraava: 2
x digiottoa (rca), 1 x digiotto (Toslink), 1 x analogia
linjaotto (rca), verkkoliitin, usb ja rs232-triggeri. Halpis lainausmerkeissä siksi, että Magicon tapauksessa malliston edullisin on useimpien kaiutinvalmistajien lippulaivaa hintavampi. 86 dB/W edellyttää jo vähintään usean kymmenen watin tehoa, minkä valmistajan suositus ?alkaen 50 W. Hänkin
liittyi kehujien kerhoon, kuinkas
muuten, mutta artikkelin loppukaneetti ?On se hieno, mutta on aivan
eri asia arvostaa virheetöntä musiikin toistumista kuin pitää siitä?
saattoi jättää lukijalle hieman arvoituksellisen olon, mikä oli tarkoituskin.
Ohjelmoinnilla halutuksi
Devialetin D-Premieriä lähinnä vastaava
malli on tänään 240, johon verrattuna kokeilussa käväissyt 110 on kevyesti riisuttu
muiltakin osin kuin lähtötehonsa puolesta. Alon Wolfin luotsaama yritys profiloituu kevyesti raskaimmasta raskaimpaan sarjaan.
S1 on mittasuhteistaan huolimatta
täyden kaistan kaiutin, sillä sen taajuusvasteeksi luvataan 32?50 000 hertsiä. No,
tuvasta löytyi onneksi näppärä ja selkosointiseksi
osoittautunut Atohm GT-1 -jalustakaiutinpari, Hifimaailman edellisessä numerossa arvioidun GT-2:n
pikkuveli. sillä korvalla
1
2
D-Premier esiintyi taannoin Hifimaailmankin (5/11) palstoilla, joilla paikallinen
journalisti ottaa kantaa kiinnostavimmiksi kokemiinsa kapineisiin
Loivasti laskeva vaste ilman
60
Täsmäsoundia hana auki
Konserttimusiikkia Devialet/Magico -systeemillä
päästelee ihan mielikseen. ja energisesti.
Maahan pikavauhtia saadun toisen S1-parin saavuttua taloon em. Jim Blackin toimesta soitteisiin tartutettu, kuten vakiotestilevylläni (Rick Peckham: Left End).
Eksoottinen
basso/keskiääninen
Magicon tapaan:
M390 Nano-Tech.
Kun kehiin heitti vähän rankempaa tavaraa Marc
Ribotin Ceramic Dogin Your Turn:in muodossa, tuloksena oli kyllä skarppia soundia, mutta hiukan jäi kaipaamaan härskimpää läjähdystä. Tämän
soinnillisen runsaudensarven Devi ja Magi kajauttavat
ilmoille kiitettävän avoimesti ja rönsyilevän kokonaisuuden hyvin kasassa pitäen.
Devialet 110 + Magico S1 = f toiseen. Mottona vaikkapa: laatu korvaa määrän.
Siispä seuraavaksi erilaisia bassopitoisia äänitteitä tulille ja hajahuomioita alapään asioista kehiin.
Valmistajan mainintaa 32 hertsiin ulottuvasta bassotoistosta piti tietysti kyseenalaistaa, tottahan toki.
Kun en ole kirkkourkumiehiä, piti kaivaa esiin levy,
joka sisältää voimakkaita synteettisiä matalia. Taiten dempattu, ?kuollut. Ei kumua, ei kajahtelua, paitsi silloin, kun sellaista oli esim. Kiitos kysymästä, ei hassumpaa. Näissä maisemissa Devialetin ajama S1 ylsi vakuuttavaan esitykseen. Jos nyt tällä kertaa unohdetaan Mahlerit & Sibeliukset ja kaivetaan esiin Salos Esa-Pekan
puikottamaa Silvestre Revueltasta, tuota Meksikon
lahjaa 1900-luvun musiikille. Ne menevät kolmenkympin pintaan, voimalla.
Mittariahan humanisti ei omista?
Elämä ei ole kuitenkaan pelkkää matalapainetta. Jopa rytmiseen
jäntevyyteen asti ulottuvana uskottavuutena.
Entäpä rummuista isoimmat, basari ja lattiatomit?
Matalaa mäiskettä niistäkin. Tällainenkin
yhtälö tuli mieleen, kun yritin hahmottaa koestuksen
alla olleen yhdistelmän soinnillisesti leimallisinta piirrettä. Tuo f tarkoittaa tässä tapauksessa fokusta. Musiikin rakenteiden ja tuotannollisten ratkaisujen ääriviivat ovat selkeästi. Pientä viileyttä oli ilmassa, mutta on
muistettava, että Atohmeja yli viisi kertaa kalliimmat
Magicot tulivat tutkailtaviksi suoraan pakasta, ilman
minkäänasteista sisäänsoittoa. basistien anti
ei kuulostanut kuivakkaalta tai tukkoiselta. Ainakaan
en havainnut erityistä eroa siihen muistikuvaan, minkä talon kookkaimmat kaiuttimet 15-tuumaisineen ja
satojen litrojen koteloineen olivat tajuntaani piirtäneet. Kokoisikseen Atohmit soivat kyllä ?isosti. äänitteiden uudelleenkuuntelu tuotti
seuraavat merkinnät muistiinpanoihin: Gabriel: saliakustiikka enemmän esillä, bassosektio kouraisee syvemmältä. kotelo, parametreiltään passeli elementti tai vahvistimen supermatala
lähtöimpedanssi, aivan sama, mutta eipä ollut höttöä
mukana Phronesis-trion basisti Jasper Holbyn kontrassa tai mureusvajetta Henry Threadgillin Zooid
-sekstetin Stomu Takeishin viisikielisen sävypaletissa.
Vaan kurinalaisuudesta huolimatta em. Se
on myös kontrabasson kurinlaista kimmoisuutta ja
sen sähköisen sukulaisen murahtelua. Muutaman päivän
päästä olikin sitten toinen ääni paalussa.
Kimmoista jytinää ja kontrolloitua kumua
Tunnustetaan: olen aina tykännyt suljetun kotelon
tuottamasta bassosta. Ceramic Dog: jytisee tykimmin, erottelee
sekä soitannolliset että soundilliset erityispiirteet täsmällisemmin. Onhan nimittäin niin, että äänitteiden sisällön hiuksenhienoimmatkin nyanssit valottuvat erinomaisen täsmällisesti ranskalais-amerikkalaisen setin kaivautuessa taltioituun musiikkiin.
Mutta jostain syystä syvätarkkuus ei kuitenkaan
tarkoita aivan totaalisinta teräväpiirtoisuutta, kliinisyyttä tai steriliteettiä. Sekä klassista että modernimpaa kamaa. sillä korvalla
Devialet 110 -integroitu vahvistin ja Magico S1 -kaiuttimet
useimpia refleksitöttöröitä leimaavaa humpahtavaa
kyttyrää istuu ainakin minun kuuntelemani musiikin
kaveriksi. 1938, pari vuotta ennen
säveltäjän kuolemaa syntynyt Sensemaya, sinfoniseksi
runoelmaksi kutsuttu, saa osakseen huiman intensiivisen tulkinnan losilaisten ja E-P:n toimesta. Sellainen on esimerkiksi Ibrahim Maaloufin Diasporas. Ja
kyllä, subjektiivisesti arvioiden S1 kaivautui niin alas,
että uskoisin luvatun lukeman toteutuneen. Elämää ja
elastiikkaa ilmeni vallan väkevästi
Itse itseäni lainaten:
se saattaa olla siinä.
mittaustulokset
Devialet 110:n
kauko-komennin
hoitelee koko baletin
nappien painalluksin
tai päättymättömästi pyörähtäen.
Itse laitteessa on
vain virtakytkin. Kotona ja vieraissa.
Tunnustetaan tämäkin: kun Magicot tulivat taloon,
ne käänsivät suvereenisti huomion itseensä. Taajuusvaste
digitaaliotolla 44 kHz:n (sininen) ja 96 kHz:n
signaalilla (vihreä).
PowerCube-tehomittaus eri kuormilla ja
vaihekulmilla.
analog
87 dB (vasen)
0,006/0,001 %
<0,001/0,010 %
88/74 dB
Jitter koaksiaaliotolla kaiutinlähdöistä.
Vahvistin toimii teholtaan ideaalisen jännitelähteen mukaan aina lähelle kahteen ohmiin.
Alhaisen antoimpedanssin vuoksi kaiutinkuorman
impedanssivaihtelu ei vaikuta taajuusvasteeseen.
Säröarvoiltaan kokonaan digitaalisena toimiva
vahvistin on hyvän cd-soittimen tasoa. Ja
näyttö.
Devialet 110
Tehonkulutus off/standby:
Tehonkulutus idle/1 W/10 W@8 ohm:
Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm:
Pääteasteen impedanssi, 1 kHz:
Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W:
Pohjakohina, 1000?10000 Hz:
Yliohjaustaso:
8/8 W
27/34/73 W
71/140/223 W
<0,01 ohm
0,1/0,1 dB
-104 dBV
>3 V
Kaiutinanto
Häiriöetäisyys, A-paino:
Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W:
Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd:
Kanavaerotus, 1/20 kHz:
Jitter:
Linearisuus, 16/24 bit:
s/pdif
97 dB (vasen)
0,003/<0,001 %
<0,001/0,013 %
94/74 dB
212 ps
?90/?101 dBFS
Taajuusvaste analogiotolla (96 kHz:n näytteistyksellä) kaiutinlähdöistä, kun kuormana on 8
ohmin vastus (musta käyrä) ja Aurelia Magenta
-kaiutin (punainen käyrä). Häiriö näkyy myös
jitter-testissä tasaisin taajuusvälein esiintyvänä
pohjien nousuna. Ongelman vuoksi häiriöetäisyys
on ilmoitettu vasemmasta kanavasta.
info
Devialet 110 & Magico S1
Devialet 110
Hinta:
5490 . Testiyksilön
oikea kanava napsui tyhjäkäynnillä. hintaluokasta ratkaisua etsivälle
henkilökohtaista tutustumista. Tähänhän olen toki törmännyt ennenkin nk. Analogiottojen digitointi nostaa pohjakohinan kuuluvaksi kaikkein herkimmillä kaiuttimilla. Suosittelen jokaiselle ko. Siitäkin huolimatta, että nämä
high techillä hiotut timantit saivat kuunteluhuoneeni
vakioasukit kuulostamaan eilispäivän epeleiltä. Paikoin
jopa unohdin, että olin koestamassa myös Devialetia.
En muistanut edes konfiguroida vahvistinta levysoitinliitännällä varustetuksi. high end -kattauksia kuunnellessani. Digitaaliotolla myös häiriöetäisyys on erinomainen. Ilmiö kuulosti
nopealta pallon pomppimiselta. (AIR 6590 ?)
Edustaja:
Hifi Guru
Puhelin:
(019) 418 877
Lisätietoja:
www.hifiguru.fi
www.devialet.com
Mitat (lxkxs):
38 x 4 x 38 cm
Paino:
5,65 kg
Tulot:
1 x linja 3 x s/pdif (2 x rca, opt), USB, Ethernet
Lähdöt: kaiutin
Muuta:
tulot konfiguroitavissa SD -kortilla
Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot:
Teho:
2 x 110W
Särö:
0,0001 %
Magico S1
Hinta:
Edustaja:
Puhelin:
Lisätietoja:
15500 ?/pari
Hifi Guru/TL -Audio
(019) 418 877
www.hifiguru.fi, www.tlaudio.fi
www.magico.net
Mitat (lxkxs):
25 x 109 x 22 cm
Paino:
43 kg
Toimintaperiaate: suljettu
Suurin suositeltava teho: ei ilm.
Nimellisimpedanssi:
4 ohm
Elementit
-basso/keskialue:
170 mm
-diskantti:
25 mm
Jakotaajuus:
ei ilm.
Liitin: naparuuvi
Kaksoisjohdotus: ei
61. sillä korvalla
k uultavissa, mutta vaikka mukana onkin ripaus high
techin kuolettavaa kosketusta, musiikin emotionaalinen puolikin välittyy.
Dynamiikka, rytmiikka, muusikkojen välinen telepatia ja muut hienoilta kuulostavat asiat paljastuvat
myös niistä kiinnostuneille, joskin voimakkaimman
kokemuksen saavuttamiseen tarvitaan hieman keskimääräistä enemmän hanaa. Asian voi nähdä joko niin,
että S1:t ovat poikkeuksellisen hienosointiset kaiuttimet, tai sitten niin että Devialet 110 toistaa musiikkia
niin virheettömästi, että sen painamaa puumerkkiä ei
aisti erillisenä leimana musiikin pinnassa.
OK, vaikka henkilökohtaiset äänentoistopreferenssini ovatkin toisaalla, en epäröi tunnustaa, että sekä
arvostan että sympatiseeraan tapaa, jolla 110 ja S1
musiikkiin pureutuvat